Sain juuri ja juuri yhden vaatimattoman lokeron veneen pohjasta maalattua, vaikka vesivuodot haittasivatkin työtä. Kun homma oli ohi, kiirehdin katsomaan Formula-kisaa TV:stä.
Formulakin oli jätettävä kesken, sillä minun piti lähteä viemään Lauraa Lahteen junalle.
Tulomatkalla pari autoa ohitti minut Kangasmäessä. Minua hieman ärsytti se, että ne käyttivät hyväkseen juuri tuota ainutta tienkohtaa, jossa Peugeot ei jaksanut kulkea aivan normaalia vauhtia. Olin nimittäin ennen tätä mäkeä aivan tarkoituksella osoittanut noiden autojen kuljettajille, että en aio olla tulppana heidän tiellään. Olin ohittanut ja kiihdyttänyt tavallista reippaammin ja ajanut aivan nopeusrajoitusten äärirajoilla. Kangasmäkeen puolestaan otin niin kovan vauhdin kun pystyin - mutta se ei siis auttanut.
No, helpolla en Kangasmäessäkään periksi antanut vaan painoin kaasua varpaat valkoisena. Farmarimallinen Taksi-Mersu meni ohi suht' kevyesti, mutta Opelin kuskin ohitus venyi tosi pitkäksi. Tällainen "kiilaaminen" - tai eihän se oikeastaan sitä ollut vaan ainoastaan oman nopeuden pitämistä - ei tietenkään kuulu normaalioloissa tapoihini, vaan olen päin vastoin jopa tavallista kohteliaampi kuski ja annan helposti tietä kaistanvaihtajille ja ohittajillekin. Mutta tämä tilanne ei ollut normaalitilanne - vaan raaka kilpailu, hah, hah, haa. No ei sentään. Ja sitä paitsi lopulta kuitenkin totesin, että ne ajoivat kovempaa kuin minä, muuallakin kun siinä mäessä.
Joten menkööt.
