Huolimatta seikkailuistamme olimme sataman autojonossa jo hyvin aikaisin. Laivakaan ei ollut vielä tullut. Jouduin siis odottamaan pitkään. Lippuluukulla koin jossakin määrin masentavan tilanteen, kun lipunmyyjä työnsi ojentamani varausvahvistuksen ja ajokortin hyvin töykeän ja vihaisen oloisesti takaisin minulle. En tajunnut heti, mistä oli kyse. Ajattelin, että ehkä ajokortti ei kelpaa henkilöllisyystodistukseksi. Kuulin, kuinka tyyppi sanoi jotain, mutta en erottanut sanoja. Taisin kysyä Maijaltakin, mitä nyt pitää tehdä. Lopulta kuulin, kuinka tyyppi pyysi minua lukemaan ääneen varausnumeron. Luin sen, mutta tyyppi ei ensimmäisellä kerralla kuullut mitä sanoin. Jouduin toistamaan numeron loppuosan. Vähän ajan päästä tyyppi ojensi maihinnousukortit ja sinisen lapun, joka pannaan auton tuulilasiin.
Olin väsynyt yön valvomisen takia, joten vastoinkäymiset ärsyttivät minua ehkä tavallista enemmän. Mutisin Maijalle, etten oikein pitänyt siitä, mitä lippuluukulla oli tapahtunut. Maijakin oli väsynyt, joten se vuorostaan ärsyyntyi minun mutinoistani ja ihmettelin, miten minulla voi olla niin huono itsetunto.
Myönnän, että pahoitan mieleni pienimmästäkin arvostelusta, ja että koin varausvahvistuksen ja ajokortin survaisemisen takaisin minulle arvostelemiseksi ja sen osoittamiseksi, että olin toiminut jotenkin väärin lippuluukulla. Kuitenkin varausvahvistuksessa lukee, että ota tämä varausvahvistus sekä henkilötodistus mukaasi, kun lunastat lippuja. Miksi varausvahvistus kehotetaan ottamaan mukaan, jos sitä ei kuitenkaan saa ojentaa virkailijalle. Kengänpohjallisenako sitä käytetään?
Ohjeessa pitäisi lukea seuraavasti: Kun lunastat lippuja, älä ojenna virkailijalle varausvahvistusta ja henkilöllisyystodistusta vaan lausu varausnumerosi kovalla äänellä ja huolellisesti ääntäen, niin että virkailija kuulee tuulen huminan ja autojen äänten läpi mitä sanot. Suuntaa sanasi pieneen luukkuun, joka on kopin ikkunassa. Varaudu toistamaan numero. Esitä henkilöllisyystodistus vasta kun virkailija pyytää esittämään sen.
