Lähdin Lapualle iltapäivällä. Ajaminen ahtaassa patjakuormassa oli sietämätöntä. Auton lämmityslaitekin alkoi temppuilla. Siitä kuului samanlaisia ääniä kuin Helsingistä tullessani. Edes radion huudattaminen kovalla ei peittänyt näitä ääniä.
Lapualla oli sietämättömän kylmä. Nostin patjat aittaan ja sieltä mukaani television sekä digiboksin. Kävin lähtiessäni Sokoksella.
Tulomatkalla ajoin korvatulpat korvillani, koska en halunnut säikähdellä lämmityslaitteen ääntä. Tulin ryyhäilleeksi välillä aika kovaa (noin 120 km/t), koska auton ääni kuului tavallista hiljaisempana. Loppumatkasta lämmityslaite lakkasi toimimasta kokonaan. Olin juuri ennen sitä pysähtynyt Lakajoen risteyksen lähellä olevalle linja-autopysäkille lisäämään lämpöhousut jalkaani. Loppumatkasta ikkunatkin alkoivat mennä huuruun, ja ajoin kovaa sen takia, että pääsisin mahdollisimman pian Töysään. Jopa sormia paleli siinä vaiheessa, kun vihdoin olin pihassa ja kävelin sisälle.
Olin “syväjäätynyt” matkalla siinä määrin, että lämmitin saunan saadakseni itseni lämpimäksi. Menomatkalla kylmyys oli kohdistunut toiseen kylkeeni, koska jouduin patjojen puristamana nojaamaan oveen.