Heräsin aikaisin ja vein Jessen linja-autolle. Samalla kävin kiertämässä Pässilahden lenkin autolla nähdäkseni millainen keli maanteillä on. Ei millään huvittaisi vaihtaa autoon renkaita loskassa ja märässä, mutta ei kai muu auta. Pesin renkaat eilen jo valmiiksi vaihtamista varten, mutta jätin ne vielä vaihtamatta.
Joskus puolen päivän maissa lähdin ajamaan Valkealaan. En vaihtanut renkaita, koska en halunnut viivästyttää lähtöäni. Kesärenkailla pärjäsi vielä aivan hyvin, vaikka tiellä olikin siellä täällä räntää ja sohjoa. Ajoin Hasulan kautta. Tällä kertaa ajoin tavallista maltillisempaa nopeutta ja tyydyin seurailemaan muita autoja, joita ajeli edelläni ja perässäni. Tällä kertaa autot eivät kovin paljon ylittäneet talvinopeusrajoitusta, vaikka eivät sitä minkään nollatoleranssin mukaan noudattaneetkaan. Nopeudet olivat kovimmillaan jotain yhdeksänkympin luokkaa.
Soraveden jälkeen juutuin kahden hitaasti ajavan auton perään. Jälkimmäinen seurasi ensimmäistä lähietäisyydellä, ja sen jarruvalot vilkahtelivat useita kertoja kilometrin matkalla. Etummainenkin jarrutteli huimassa (=matelevassa) seitsemänkympin nopeudessa jyrkkiin (=loiviin) mutkiin tullessaan Toisiinsa liimautuneen autoparin eteneminen jarruvalot vilkkuen näytti ällöttävältä. Koivulahden jälkeen ensimmäinen auto ajoi linja-autopysäkille, jolloin toinen pääsi sen edelle. Minäkin ohitin pysähtyneen auton. Ollessani tulossa sen kohdalle, se lähti yllättäen ajamaan linja-autopysäkiltä ja olisi törmännyt kylkeeni, ellen olisi väistänyt sitä. Aah, mitä ajamista. Paikassa, jossa ohittaminen tapahtui, alkoi lumeton vyöhyke, joten ohitin seuraavan Vanhamäen jälkeen myös toisen edelläni ajaneen auton. Sain ryyhäiltyä vähän aikaa normaalia nopeutta.
